Korttiotoksia

Joka vuosi joulukorttikuvat otetaan viime tingassa, niin nytkin. Tänä vuonna tälle on tosin suht pätevä syy: kameran puute. Kännykällä saa tässä harmaassa säässä todella surkealaatuisia kuvia, mutta niihin on nyt tyytyminen. Kiiruhdimme tänään ladolle kilpaa liian aikaisin laskevan auringon kanssa, jotta saisimme edes vähän valoa kuviin.

Huomenna valitsen joko näistä tai sarjan muista otoksista kuvan tahi kaksi, käsittelen sitä hieman paremmaksi, lisään tekstit ja kehitytän, ihan normikuvina. Sitten liimaan kuvat jo aiemmin hankkimiini kortteihin ja kirjoitan osoitteet häthätää - ja toivon hartaasti, että posti ehtii ajoissa myös toiselle puolelle maapalloa.

Virittäytymistä

Itsenäisyyttä on nyt juhlittu, joten nyt on hyvä joulun hiljalleen tulla. Tänään virittelimme E:n kanssa kotia hitusen jouluisempaan tunnelmaan.

Itsenäisyyspäivää!

Tärkeä päivä tänään! Metsänpeikko sekä muu miesväki lähtivät samoilemaan Nuuksioon, jotta äiti saa rauhassa järjestellä illan perinteiset illalliskutsut.

Välähdyksiä

Neljä

Oma tonttumme, eilisen sankari, on jo niin iso. Miksi? On kuulemma syönyt niin hurjan paljon.

Isi

Pappa. Olet ollut ja olet yhä korvaamaton. Yhtä hassu nyt kuin lapsuudessani - miten jaksatkin aina! Suuri persoona, suuri sydän. Kiitos, pappa.

Isä. On niin kova ikävä. Tänään olisi ollut myös syntymäpäiväsi. Me ja maailma menetimme niin paljon - mutta niin paljon ehdimme myös saada. Kiitos, isä.

Rakas mieheni, lapseni isä. Elämä ja perhe kanssasi ovat enemmän kuin olin ikinä osannut toivoakaan. Olo on niin levollinen. Kiitos, rakas.

Elämäni tärkeimmät miehet. Mielessä joka päivä, tänään aivan erityisesti.

Palkinto!

Lapsena en ollut niitä, jotka kahmivat erilaisia palkintoja urheilukilpailuista sun muista mukavista. Siksi Tiukusen myöntämä blogitunnustus (Hei, olet ihana ja blogisi on vallan mainio!) maistui erityisen makealta. Kiitos!


Tällä kertaa laitan hyvän kiertämään. Kiitos siis seuraaville ilahduttaville bloggareille:

Villivilla
Ilona

Lempilautasia juuri nyt

Arabiaa kaikki muut paitsi alin, joka on peräisin omasta lapsuudestani. The Magic Roundabout ei ollut lapsena minulle vielä tuttu, mutta S:n lempiohjelmiin se pienenä poikana kuului kyllä. (Purnattakoon sen verran, että jokunen vuosi sitten tehty sarjasta tehty elokuva ei ollut mielestämme järin onnistunut.)

Lato

Lähiretkeilimme tänään. Luimme Kierrätyskeskuksen ilmaislaarista löytynyttä Punahilkkaa, mutta emme nähneet susia itse. Sen sijaan löytyi nenä, jonka pelle oli unohtanut kivelle. Kotona joimme lämmintä kaakaota.