Murskakritiikinkin uhalla rohkenen viimein esitellä muutaman akryylivärimaalauskurssilla syntyneen tuotoksen. Koin, etten kouluaikoina koskaan oppinut maalaamaan, joten hakeuduin C:n kanssa naapuruston asukastaloon hakemaan otetta siveltimeen. Jonkinlaisen mallin (useimmiten opettajan valitseman) tarvitsen yleensä tuekseni, mutta kehitystä on ehdottomasti tapahtunut sitten ensiyritelmien.E on ollut maalauksista ylen kiinnostunut ja olenkin saanut tehdä jo muutamia tilaustöitä. Autokuva perustuu E:n minulle piirtämään malliin, ja lähes joka kerta jämämaaleilla on maalattava jonkinlainen versio E:lle niin rakkaasta muumien möröstä.
Alimmaisena on minun suosikkini C:n maalaamista töistä. Omista tuotoksistani tuo ylin lienee lempparini - se syntyi eilen.
7 kommenttia:
Siis mielettömiä!!!
Tosi upeita!!! Hyvä te! :)
Tiinat - oi kiitos, ihan punastun... :)
Sielukkaita eläimiä.
Jänis selvästi odottaa jotakin - korvat pystyssä jännittyneenä. Kaunis!
Kiitos, Ilona! :)
Onpa kyllä nättejä! Ylin taitaa olla minunkin suosikki, tosi taitavaa jälkeä. Meillä ei taidakaan olla akryylimaalauskurssia, harmi. Minua kiinnostais enemmän just akryylit kuin vaikkapa öljyvärit. Akvarelli kiehtoo nyt kuitenkin eniten (tosin en uskaltanut julkaista maalauksiani blogissani kokonaisina), ja seuraavaksi ajattelin hakeutua ihan pelkälle akvarellikurssille. Nyt tuo kurssi jolla olen on sellainen yleinen kuvataidekurssi. Miten sitä onkin niin vaikea saada itsekseen aikaiseksi maalattua.. No, ehkä senkin innostuksen aika tulee!
An, kiitos kehuista! Kieltämättä kynnys julkaista tekeleitänsä on kovin korkea - mutta ajattelin lopulta, että rohkenen laittaa itseni likoon ja olla epätäydellinen. ;)
Lähetä kommentti